Ryhmädynamiikka ja tiimityöskentely
Sari Hanka puhui luennollaa ryhmädynamiikasta sekä tiimityöskentelystä, erityisesti johtajan näkökulmasta. Hän puhui siitä, kuinka ei ole yhtä oikeaa tapaa johtaa tai työskennellä tiimissä. Tiimityöskentelyä tai sen johtamista ei myöskään voi oppia kirjoista, sillä kaikki tilanteet tulevat aina ensimmäistä kertaa ja ovat uniikkeja.
Miten sitten voi oppia hyväksi tiimityöntekijäksi tai ryhmädynamiikan rakentajaksi?
Kysymekseen ei varmasti ole yhtä oikeaa vastausta. Toiset ovat luonnostaan ja luonteeltaan parempia tiimityöskentelijöitä ja toisille se ei ole niin luontaista. Vuorovaikutustaidot, itseohjautuvuus, ongelmaratkaisu ja empatiakyky ovat mielestäni tämän ajan tärkeimpiä ryhmätyötaitoja. Myös luottamus tiimin sisällä on erityisen tärkeää. Luottamukseen voi päästä ainoastaan rehellisellä vuorovaikutuksella vaikeistakin asioista.
Tiimille on tärkeää, että tavoitteet on selkeät. On tärkeää, että tiimi tietää mihin suuntaan ollaan menossa, erityisesti, jotta suunta on kaikilla sama.
Miten rakennat toimivan tiimin?
Ryhmän elinkaaren katsotaan koostuvan neljästä vaiheesta, joita kuvataan edesmenneen psykologi Bruce Tuckmanin 1965 kehittämän ja hänen nimeään kantavan ryhmädynamiikan etenemismallin mukaan seuraavasti:
1. Forming – muodostuminen
Muodostumisen vaiheessa ryhmän jäsenet tutustuvat toisiinsa. Hyvät tiimityöntekijä pyrkii esittämään yhteistyökykyään muiden kanssa, tekee parhaansa kuuluakseen ryhmään. Ryhmän jäsenten ‘erikoisuuksia’ siedetään helpommin tässä vaiheessa. Uusi työntekijä monesti jarruttelee omien mielipiteiden ja ideoiden määrää ja laatua. Tulokas ajautuu helposti muokkaamaan ajatteluaan vastaamaan enemmistön mielipidettä, vaikka näkisikin asiat toisin. Jäsenten erilaisuus on toimintaa rajoittava tekijä.
2. Storming – myrskyäminen
Ryhmän muodostamisen toisessa vaiheessa kohteliaisuusrajoitteet alkavat purkautua. Asioiden, erityisesti ristiriitojen syihin pyritään käymään kiinni. Välillä se tarkoittaa yhteentörmäyksiä muiden kanssa. Myrskyämisvaihe on esimiehelle haastavin. Se vaatii selviä sekä johdonmukaisia toimenpiteitä tilanteen rauhoittamiseksi. Tämä vaihe voi johtaa pienempien alaryhmien muodostumiseen ja näiden alaryhmien välisiin ristiriitoihin. Erilaisuus nähdään uhkana. Tässä vaiheessa tulee selkeästi esille kuinka toiset ovat parempia ryhmätyöskentelijöitä ja toisille tämä vaihe on lähes ylitsepääsemätön.
Ryhmän vakiintuminen eli jäsenet tottuvat toisiinsa ja alkavat luottaa sekä yhteiseen tavoitteeseen. Ryhmän tehokkuus tehtävän suhteen nousee. Toimintatavat vakiintuvat ja toiminta yhtenäistyy. Jäsenten välinen erilaisuus ymmärretään ja hyväksytään osana toimivaa yhteisöä.
4. Performing – suorittaminen
Ryhmän jäsenet toimivat tiiminä, yhteisen tavoitteen eteen. Ryhmästä tulee tässä vaiheessa toimiva, tehokas. Parhaimmillaan ryhmän jäsenet täydentävät ja tukevat toisiaan. Tässä vaiheessa ryhmän jäsenten erilaisuudesta tulee voimavara, joka tehostaa toimintaa jäsenten ohjatessa tehtäviä niitä paremmin suorittaville.
(5. Adjouring - ero/hajoaminen)
Tuckmanin listalla on vielä viides vaihe. Hyvin toimiva ryhmä lakkaa olemasta ja jäsenet joutuvat etsimään uudet ryhmät, joiden kanssa aloittaa nämä caiheet alusta.
Emma & Loviisa
Lähteet:
https://www.tietoakseli.fi/blogi/vieraskyna/parhaan-mahdollisen-tiimin-maaritelma-ja-sen-saavuttaminen/
Sari Hanka (2020) Minun matkani esimiehenä ja johtajana. Luento ryhmädynamiikasta ja tiimityöskentelystä 16.11.2020.
Kommentit
Lähetä kommentti