Työehdot

Postauksessa tullaan käsittelemään työaikalakia ja vuosilomalakia.

    Työaikalaki

  Työajan määrittely; työaikaa on työhön käytetty aika ja aika, jolloin työntekijä on velvollinen olemaan työntekipaikalla työnantajan käytettävissä. Matkustamiseen käytettyä aikaa ei lueta, ellei sitä samalla ole pidettävä työsuorituksena. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan, ellei työntekijän ole oleskeltava työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä. (Varallaoloaika tarkoittaa sitä, että sinut voidaan soittaa korvaavaksi työntekijäksi esim. sairastuneen tilalle (käytössä esim. tehtailla jotka pyörivät 24/7 ilman mahdollisuutta pysäyttää.))

Yleistyöaika on max. 8h vuorokaudessa ja 40h viikossa. 

Vuorotyössä vuorojen on vaihduttava säännöllisesti. Eri vuorojen on toimittava joko tunti päällekkäin toistensa kanssa tai niiden välissä on oltava "tyhjä tunti" jotta työ luetaan vuorotyöksi. 

Jaksotyöaika tarkoittaa, että max. 3vk 120h tai 2vk max 80h (ei sisällä päivärajoitteita, vain viikko rajoitteet) Aloja ovat mm. turvallisuustyöt, pelastustoimet, vankeinhoito, lehdistötyö, sosiaali-, terveys- ja eläinlääkäripalvelut. Kuljetusalat, maastotyöt, meijeritoiminta, majoitustoiminta jnejne. 

Yötyö 23-06

  Liukuvassa työajassa säännöllistä vuorokautista työaikaa lyhentää tai pidentää liukuma-aika, joka saa olla max 4h. Viikoittainen säännöllinen työaika saa olla keskimäärin max. 40h 4kkn seurantajakson aikana, joka voidaan ylittää tai alittaa liukumarajojen puitteissa. Seurantajakson päättyessä ylitysten kertymä saa olla max. 60h ja alitusten max. 20h. Voidaan myös sopia, että ylitysten kertymää vähennetään työntekijälle annettavalla palkallisella vapaa-ajalla. 

  Joustotyöajasta on kyse, kun vähintään puolet työajasta on sellaista, että jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää. Viikoittainen säännöllinen työaika saa olla joustotyöajassa olla keskimäärin max 40h 4kkn ajanjakson aikana. 

  Työaikapankki tarkoittaa työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelmää, jolla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaaan säästää ja yhdistää toisiinsa. Esimerkkinä pekkaskäytäntö. 

Vuosilomalaki

  Työntekijällä on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää per 1 täysi lomamääräytymiskuukausi. Kuitenkin, jos työsuhde on jatkunut alle vuoden yhtäjaksoisesti lomamääräytymisvuoden loppuun mennessä, työntekijällä on oikeus saada 2pv per 1 täysi lomanmääräytymiskuukausi. Loman pituutta laskettaessa päivän osa pyöristetään täyteen päivään (esim. 11,5 päivää on 12 lomapäivää).

  Täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan kuukausi, jossa työntekijä on ollut paikalla 14 työpäivänä. Jos ei näin kuitenkaan ole, vaaditaan vähintään 35h/kk työaikaa. Työssäolon veroisena pidetään työstä poissaoloaikaa, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan työntekijälle palkan (esimerkiksi poissaolo sairastumisen vuoksi niin, että työntekijällä on toimittaa lääkärintodistus) 

  Erittäin tärkeää olisi, että työntekijät tunnistavat ja tietävät omat työaika- ja vuosilomalakinsa. Varsinkin hevosalalla, jossa ei aina työtunteja katsota, ymmärrettäisiin, että on oikeus mm. ylityökorvauksiin sekä ennen kaikkea oikeus sanoa ei jatkuville ylitöille. Vaikka eläimet eivät kelloa tai päivää tunnekkaan, ei voi olla pelkästään yhden työntekijän  harteilla eläinten hyvinvoinnin takaaminen 24/7 365. Tässä kohtaa nousee pintaan myös yrittäjän vastuu pitää työmäärä sellaisena, että yrittäjä jaksaa hoitaa eläimensä käsillä olevan henkilömäärän kanssa, niin että työmäärä ei käy kenellekkään hyvinvoinnin päälle, sekä kaikki saavat tarvittavan korvauksen.